Arkista

Niin se arki alkoi minullakin. Piiitkän kesäloman jälkeen menin takaisin koulunpenkille. Tässä vaiheessa täytyy ja voin todeta rehellisesti, että mukavalta tuntuu. Toivottavasti voin sanoa samaa vielä kuukauden ja monen ajokilometrinkin jälkeen.

Olen tehnyt itseni kanssa erään sanattoman ja aika joustavankin sopimuksen. Tämä sopimus noudattelee nollatoleranssilinjaa ostamisen suhteen. Sopimus menee jotenki tähän tyyliin: "älä osta mitään ennen kuin olet kurkistanut kaappeihisi ja tarkistanut tilanteen, josko sieltä löytyisi tarvitsemasi". Mua suorastaan risoo, että ostan esim. teippejä, ruuveja ja kaikkea mitä satun kulloinkin tarvitsemaan vain siinä luulossa, että mulla niitä ei ole. Ja kaapit alkaa täyttyä uhkaavasti......

Kesäkäsityönä minulla on ollut jo useampana kesänä neulotut käsipyyhkeet bambulangasta. Tämä sai alkunsa lomareisulla ystäväni luona. Tuolloin meinasi iskeä totaalinen turhautuminen, vaikka seuran suhteen ei valittamista, päinvastoin. Istuminen, oleilu ilman käsityötä alkoi vain maistua puulta.

Nyt sitten.... ostamattomussopimuksesta innostuneena päätin kurkata kaappiin. Löysin sieltä 

paperilangalla päällystetyn korin. Purkasin narut pois ja sain tilalle sopivan rujon korin rujoille käsipyyhkeilleni.


Ja sitten mitä löytyikään varastosta...tämä penkki oli odotellut esiinastumistaan aivan liian pitkään. Nyt ihastelen sitä mennen tullen käydessäni lastenhuoneessa. Täydellinen löytö kirpputorilta. Joku ei ollut ihan ymmärtänyt sen arvoa, onnekseni. Kaksikymmentäviisieuroa.