Ihanaa, sain siivottua jo perjantaina!

Olipas se mukava aloitella lauantai-päivää siistissä talossa, samoin sunnuntaita. Sain siivottua jo perjantaina. Jee!

 Nuotit ovat odottaneet jo pitkään selkeämpää järjestystä. Tähän asti ne ovat olleet hyvin erilaisissa, oudoissakin, paikoissa. Pääperiaatteena on ollut, että kunhan itse suunnilleen tiedän niiden olinpaikan ja löydän tarvittaessa oikean nuotin. Rehellisesti sanottuna tämä toiminta ollut oikeaa penkomista ja nyt syksyn tullessa, kaiken alussa, päätin tehdä hommalle stopin.  Mutta mutta....tässä("kin"?) asiassa ryhdistäytyneenä, nuotit ovat järjestäytyneet. Ikeasta ostetut lehtikotelot saivat  tärkeän tehtävän.

 

Ps. Pienenä vinkkinä (oletettavasti olet jo huomannut), laita sunnuntai-aamuisin radio Yle 1 päälle, tulee kaunista Musiikkia Vanhasta Euroopasta, toimittanut Risto Nordell.

Mattolaiturilla

Voi miten aamulla laiskottikaan! Herääminen tuntui kyllä melko takkuiselta. Mielelläni olisin vaimentanut vaativasti herättävän kellon. Mutta onnekseni pystyin vastustamaan mielitekoani. Aika monen henkilön aamun olisinkin pilannut tällä harkitsemattomalla tekosella. En siis sammuttanut kelloa, vaan tottelevaisesti nousin puuron keittoon ja ekaluokkalaista saattamaan.


Olen luvannut itselleni, että elokuu on sapattikuu. Minulla on siis, koululaisten ollessa opinahjoissaan, lupa tehdä vähän niin kuin mitä itseäni sattuu milloinkin  huvittamaan. Tänään olin suunnitellut itselleni vain ja ainoastaan oloneuvoksen virkaa. Se jäi kuitenkin toteuttamatta, sillä puhelinsoitto ja houkuttelu mattolaiturille sai mieleni muuttumaan. Ja ei ku meren rantaan mattopyykille...

Uusi vanha nojatuoli

Ihanaa, vanha nojatuolimme saapui reissultaan kotiin. Se oli äitini hellässä hoivassa muutaman viikon ja sai ylleen uuden mukavannäköisen ilmeen. Nojatuoli on ensimmäisiä huonekaluhankintojani ja näin ollen se on myös hyvinkin tunteita herättävä tuoli. Siinä on paljon istuttu ja luettu, syötetty vauvaa, haaveiltu, oltu vaan. En raaskinut luopua siitä, vaikka vanha musta kangas olikin jo kulunnut ja tuoli hyvin ränsistyneen näköinen.

Marimekon Kyyjärven tehtaanmyymälästä löytyi sattumalta Muijaa kanvaasikankaana ja vieläpä hurjan halvasta alelaarista. Pidän Muija-kuosista mahdottomasti. No, kangas lähti mukaani, mutta sai kuitenkin odottaa yli vuoden lopullista paikkaansa.

Äitini, todella taitava ompelija, verhoili tuolin uuteen uskoon ja vieläpä muutamassa päivässä. Taidokasta!